22 tuntia Kambodzhassa

Kambozhan perusteellisten maahantulomuodollisuuksien jälkeen oli kuli vastassa oikein ”Mr. Olli ***ä”-kyltin kanssa. Mopovetoisella tuktukhimmelillä guesthouseen, kaljalle ja nukkumaan.

Mesta on aivan eri planeetalta kuin Bangkok tai Phuket. Thaimaan turismokohteet ovat eksoottisuudessaan lähempänä Ruotsia kuin Kambodzhaa. Eikä mikään maksa mitn. Ei mitn. Herkullinen illallinen turistiytimessä (siinä korttelissa, jonne kyltti osoittaa ”Pub Street”) paremmassa paikassa maksoi isoine kaljoineen USD4.50. Eli ei mitn. Ihan siisti – muttei mikään johanna***ä-tasoinen – hotla maksaa USD15 yö – Ilman ilmastointia lähtisi alle kybällä.

Kuli oli aamulla vastassa kello 7.30 ja lähdettiin katsastamaan ruinioita. Kovasti vaikuttavaa jälkeä kantajat, pinoajat ja kaivertajat olivat saanee aikaiseksi, mutta saumat eivät olleet inkojen työn tasalla. Ta Prohm oli mykistävän hieno, kun ne puut kasvavat sillai hassusti ruinioiden päällä. Mestahan on niin järjettömän kokoinen, että ainoa järkevä tapa nähdä paikka on vuokrata kuli mopoineen/tuktukkeineen/takseineen koko päiväksi. Parin tunnin jälkeen olin hiestä läpimärkä ja aivan puhki. Olin juuri pääkallonpaikalla Angor Vatissa, kun alkoi satamaan rankasti, mikä oli oikein miellyttävä kokemus, kun oli pakko vähän rauhottua ja ilmakin viileni. Khmerien kivimiehet eivät myöskään oikein hiffanneet viemäröinnin päälle, joten kuuden tunnin ankaran kulttuurimatkailun jälkeen päätin lopettaa tältä päivältä ja lähteä takaisin hotlalle.

Juttelin kulin kanssa hotlalle päästyäni kustannusrakenteesta: mopo maksaa tonnin ja perävaunu 500. Päivätaksa on USD12(!), josta hotla niistää 3, bensaan menee 2.50, joten kulille jää päivän duunista USD6.50, mistä maksetaan lyhennykset ja välineen kiinteämmät kustannukset. Tippasin kaveria kolmella dollarilla, mistä kuli oli silminnähden yllättynyt ja tyytyväinen; hotlalla minuun iski jonkinmoinen katumus siitä, että annoin vain kolme taalaa.

Vein viikon pyykit aamulla kadun toiselle puolelle, missä pyykkitupaa piti kaksi noin 10-vuotiasta tyttöä. Säkillinen pyykkiä maksaa USD4.50. Raunioilla perskärpäset ovat pääosin pikkulapsia, jotka myyvät kaikenmoista krääsää ja skeidaa. Yksi skidi yritti myydä hienonnäköistä Angor-opasta tiputtamalla ovh:sta (27.50) suoraan kymppiin, siitä 8-7-6-5-4-3-2-1. Taalalla olisi siis lähtenyt. En ostanut.

Ensimmäinen päivä on (melkein) takana. Vähän maailmantuskaa pukkaa, kun pitkästä aikaa näkee taas aikamoista köyhyyttä ja kurjuutta. Phnom Penissä on eittämättä samaa sitä samaa luvassa tupla-annos.

3 Responses to “22 tuntia Kambodzhassa”

  1. Anton sanoo:

    Oh my. Sellainen 8,5 vuotta sitten pakkasin repun ja vetelin kasvisruoalla raskasta rinkkaa sinne tänne siellä päin. Siinä määrin kermaperse, että en Kamputseaan kaivannut ja olihan se silloin hieman hankalampaakin – mahdollinen mutta varsinainen avautuminen oli pari vuotta myöhemmin.

    Nyt sitten lukee aakkosettoman bittimiehen tarinaa, kun kuli venaa joka nurkassa ja huoneistossa on ilmastointi (propelli riittää aina…). Ja miettii melkein, että tietenkin. Aina ei jaksa eikä ehdi tehdä kaikkea itse, ainakaan papukaijojen kanssa. Ainoa mikä viiksettää, oli kasvisruoka. Thaimaassa olisi ollut paljon paljon muutakin.

    Mutta mitä mopomiehessä oli säälittävää? Mies saa elettyä leveästi samalla kun kuolettaa alle kahden vuoden vermeensä? Tietty jos maaffia tuosta vielä ottaa omansa niin kuin varmaan muuten ottaa, niin pidempäähän tuossa menee, silti alle 5v? Akkulturalisoitu elintaso lie hänellä parempi kuin suomalaisen taksirengin ellei nyt sitten nauti loskasta ja yömunkkikahvista. Tippisi oli keskimääräinen päiväkohtainen bruttokansantuote x 1,64. Olli, you blew the scale and now I have to pay more when I go… Missäs yhteydessä sitä ’dumb tourist’ kommenttiasi käytitkään?

    Mitäs, Olli, huomenna? Singolla lehmää (nain kun se rajahti) vai valaisemattomaan, usvaiseen ketamiiniklubiin (no drinks, no music, just special k, älä tuijota naapuripöytään…)? Kamputsea on mahdollisuuksien maa.

  2. olli sanoo:

    Ei täällä enää lehmiä singoilla ammuta – olisit varmaan ollut itsekin myöhässä 9 vuotta sitten. Ja ei mulla ole mitään sitä vastaan, että joudut maksamaan täällä enemmän: ei mulla ole mitään erityistä intressiä pitää tätä reppuselkäjengin herroiksielämismaana.

  3. Anton sanoo:

    No siinä on vain se ikävä puoli, että viisikymppisenä on tylsä voivotella, että mistään ei saa enää hyvää palvelusväkeä etenkin, kun on täysin tosissaan lausahduksensa kanssa.

    Onhan ajatuksesi elintasokuiluttomasta maailmasta kovin humaani ja tällöin kansallisiksi kilpailueduiksi jäävät vain paikalliset sääolot, joissa satutkin olemaan voittokastissa. Hyvin pelattu!

Leave a Reply