Kidutusta

Podin eilisen kankkusta murjottamalla hotellihuoneessa koko päivän ruoka-aikoja lukuunottamatta. Pakki jätti vastalauseen intakelle, mikä ei parantanut tilannetta.

Heräsin tänään virkistyneenä käsittämättömään älämölöön kello 7. Mietin, että josko Punaiset Khmerit tulevat taas.Hotlan viereiselle paraatikentälle oli kerääntynyt aselajien paraatiposset ja joku seremonia siellä oli meneillään. Pistelin menemään kohti Tuol Slengin kansanmurhamuseota pysähtyen matkalla syömään erinomaisen aamiaisen Freebirdissä, joka oli yksi viihtyisimmistä koskaan kokemistani baareista. Mesta oli tyylillä puusisustettu pieni baari, jossa soitettiin Metallicaa aamuyhdeksältä.

Tuol Slengiin meno kouraisi jo valmiiksi kuralla olevaa vatsanpohjaa. Punaisten Khmerien hallinto lienee yksi 1900-luvun hulluimmista, vaikka tietty vastus on kovaa kaliiberia. Kommunistinen hallinto tappoi 30% omasta kansastaan nelivuotisen valtakautensa aikana. Tuol Slengissä kidutettiin 17000 ihmistä, minkä jälkeen henkiinjääneet tapettiin Kuoleman Kentillä. 12 selvisi hengissä.

Valokuvat kidutuksen uhreista kahlittuina hetekoihin verilammikot allaan lattialla olivat ikäänkuin rankkaa katsottavaa. Vielä kovempaa olivat räkit täynnä uhrien kasvokuvia. Aivan vitun hullua. Ei ollut itku kaukana. Kannattaa miettiä seuraavalla kerralla, kun äänestää vasemmistoliittoa tai vihreitä (jos rakkaassa lukijakunnassa – tai Suomessa ylipäänsäkään enää – moisia epattoja edes onkaan), että viimekädessä he järjestäisivät saman pössiksen Suomeen, jos vain saisivat absoluuttisen vallan.

Pakenin tuktukilla (valitsin neuvokkaasti kuskin, jolla oli kypärä!) Hotel Cambodianaan, jossa vaihdoin seitsemän dollarin suojelurahan uima-altaan käyttöoikeuteen. Huomenna Kuala Lumpuriin.

Leave a Reply