Archive for syyskuu, 2008

Globalisaatio

maanantai, syyskuu 29th, 2008

Globalisaatio on Kaunis Asia:

29092008509.jpg

Austraalialainen transaktio

tiistai, syyskuu 23rd, 2008

Aika tyypillinen case siitä, miten kaikki aina menee Australiassa.

Hukkasin jossain välissä PADI:n dyykkikorttini. Kun olen kohtapuolin lähdössä dyykkimatkalle ajattelin tuossa elokuulla, että pitäisi varmaan hommata uusi kortti. Soitin keskustassa majaansa pitävään puljuun ja sanoin, että järjestyykö uusi kortti. ”Kyllä vaan järjestyy – tule tänne konttorille täyttämään lomake ja tuo passikuva”, puhelinkuli sanoi. Uhittelin saapuvani lauantaina.

Lauantaina menin paikalle tuore passikuva taskussa. Pihalla oleva kuli katsoi vähän ja alkoi etsimään lomaketta. Ajattelin, että jaaha, se kortti oli sitten siinä ja sitä ei nähdä koskaan. Kuli vakuutteli, että hän kyllä hommaa, että täytetään tiedot tähän kalenteriin ja hän organisoi kaiken. Kelasin, että näinköhän kerrankin paskapuhe ei olisi paskapuhetta ja päätin – väärin – antaa kulille mahdollisuuden. Kortti tulisi kuulemma postissa suoraan kotiin. Sovittiin, että palaan kahden  viikon päästä kyselemään, jollei ala kuulumaan.

Eikun kahden viikon päästä takaisin kyselemään, kun ei tosiaan alkanut kuulumaan. Sama kuli kaupassa kyseli, että olinko se minä? Nyökkäsin. Vähän aikaa kuli käveli ympyrää, yritti soittaa ja oli jo ehdottamassa, että tulisin maanantaina takaisin, kun toisen kaverin piti hoitaa asia. En viitsinyt edes sanoa, että kaksi viikkoa sitten kulin itsensä piti hoitaa kaikki. Sitten kuin ihmeen kaupalla kuli huomasi kirjekuoren teipattuna seinään: siellä oli toimintaohje, jonka kuli itse oli jättänyt kuli kakkoselle kaksi viikkoa sitten! Kuli ykkönen valitteli, että kuli kakkonen ei ollut tehnyt, mitä lupasi., mutta lupasi nyt hoitaa asian. Sanoin palaavani asiaan maanantaina.

Soitin maanantaina ja ilmeisesti kuli kakkonen vastasi. Sanoi, että asia on hoidossa. Sanoin soittavani myöhemmin tällä viikolla. Soitin torstaina, kuli kakkonen sanoi lähettäneensä hakemuksen tänään! Sanoin palaavani asiaan kahden viikon päästä.

Kahden viikon päästä soitin, kun ei ollut näkynyt korttia, ei. Kuli kolmonen sanoi selvittävänsä ja soittavansa takaisin. Kuin ihmeen kaupalla kuli kolmonen soitti ennenkuulumattomasti takaisin: Kuli kakkonen palaisi asiaan maanantaina.

Maanantaina kuli kakkonen soitti ja kyseli, että niin koskas tulet tänne tuomaan passikuvan. Sanoin, että toin jo yhden viisi viikkoa sitten, kun jätin hakemuksen. Kuulemma PADI oli nyt hukannut hakemuksen ja pitäisi tehdä uusi, mutta jos minulla olisi digitaalinen passikuva(!) niin kuli hoitaisi kaiken! Sanoin, etten varsinaisesti oikein enää usko kuli kakkosen kykyyn hoitaa asiaa – ottaen huomioon historian ja sen, että lähtö on reilun viikon päästä. Sanoin, että tulen hakemaan rahat takas. Kuli sanoi, että juu-u, tässä ei ole heille mitään rahallista hyötyä ja että he vain yrittävät auttaa. Sanoin, ettei varmaankaan ole rahallista hyötyä, kun he hoitavat ja selvittelevät tätä pari tuntia viikossa viiden viikon ajan huonolla menestyksellä. Lisäsin, että eiköhän tilanne ole sellainen, etten erityisesti kaipaa ”apua” tältä putkalta enää tulevaisuudessa. Pyysin kulia kirjoittamaan isoilla kirjaimilla vihkoon, että tulen lauantaina hakemaan rahat takas ja etten odota, että tätä viestiä tietenkään löydetään lauantaina, mutta kirjoita nyt silti.

+++

Suomalaiselle jännittäjätyypille moinen meininki käy aina välillä vähän työlääksi. Etenkin, kun perusoletus mitä tahansa tehdessä aina on, että näin tässä taas käy. Ja sitten niin käy.  Ei voi kuin kunnioittaa jengiä, joka asuu jossain mustassa afrikassa tahi musulmaanimaassa tjsp. Jos jokin Suomessa on hienoa niin se, että Kaikki Toimii.

Vuosipäivä

maanantai, syyskuu 15th, 2008

Tasan vuosi sitten laskeuduimme Australiaan. Kulunut vuosi on ollut antoisa. Mutta kuten aina, suunnittelu ja pohjustus oli puoli voittoa ja kun muuton jälkeinen kuherruskuukausi (noin puoli vuotta) oli ohi niin tarvittiin hetikohta uusi suunnitelma.

Muutamme takaisin Suomeen maaliskuun lopussa.

Ratkaisevaa syytä ei oikein ole. Kun puhuimme aiheesta Ninan kanssa joskus vajaa pari kuukautta sitten molemmat olivat vähän, jotta voisihan sitä muttaa takaisin, mutta voisihan sitä olla täällä pidempäänkin. Paluusloti Suomeen on keväällä, koska silloin saa kaikkialta parhaat palat: kaksi kesää peräkkäin ja maksimi veroedun. Tosi Fiksu Ratkaisu olisi varmaan hommata täältä uusi duuni, viettää vielä vuosi 2010 eurokevääseen (jollei sitten päättäisi jäädä ihan pysyvästi) ja palata sitten, mutta tyyliini sopivat paremmin nopeat ja näyttävät ratkaisut. Ei tämä kuitenkaan ole mikään sanelemani ratkaisu vaan yhteinen päätös. Duuni on minulle ehkä kuitenkin se ratkaiseva tekijä: En halua tehdä täällä työtä enää vuotta; tarkkaan ottaen en halua tehdä täällä työtä enää montaa päivää. Kolleegoiden mukaan vika on accountissa ja kuulemma ei ole tälläistä muualla Australiassa, mutta sitten ei ole – olin ilmeisesti siis jossain määrin epäonnekas arvan heittäessä minut tähän accounttiin. Elämä on sattumaa ja jos joskus vähän osuu rosvosektoriin niin minkäs sille sitten mahtaa; kaiken kaikkiaan elämä on niin antoisaa, hienoa ja helppoa, ettei oikein ole vara valittaa. Tokihan tämä on ollut opettavainen kokemus ja taas on luultavasti tullut kasvettua ja kehityttyä, kun on istunut täällä toimistolla kovennettua. Monissa liemissä on tullut keitetyksi.

Paluusuunnitelma on toki näyttävä.

Irtisanoudun jouluksi. Tätä koulua on silloin käyty jo vähän liiankin pitkään. Kunnioitettu ystäväni, tuurijuoppo herrasmies ja oktaanipää, johtaja Lehtinen saapuu halpa tequilapullo kitesurfbodyarmorinsa takataskussa sulostuttamaan jouluamme tänne – ja vieläpä naisseurassa. Heti perään isäni saapuu sulostuttamaan uutta vuottamme Johannoineen – luvassa on uuden vuoden dinner cruisea, reissua lähialueilla ja Tasmaniassa. Tammikuun loppupuolella visio on lähteä pariksi viikoksi poikien rauhaisalle Vietnamin kiertomatkalle Saigonista Hanoihin; palata Hong Kongin kautta kotiin; kämpän luovutus ja Ninan kanssa edelleen Ayers Rockin ja mahdollisesti Fraser Islandin kautta pariksi viikoksi Fidzille kitumaan työttömän kurjaa arkea. Sitten vielä kerran takaisin Sydneyyn katsastamaan Mardi Gras-homoskuukkelifestivaalit, joka tänä vuonna jäi väliin, ja kokka kohti Jaappania Ninan kanssa. Jos ja kun kaikki menee suunnitelman mukaan – kuten aina menee – niin saavumme Suomeen maaliskuun lopussa.

Sitten pitäisi varmaan löytää duuni (kaikki blogin seuraajat ovat eittämättä hanakasti tarjoamassa hommia) ja asunto; ostaa auto, kissa, huonekalut, AV-kalusto jne perusshoppailut. Kai tuosta voisi stressatakin, mutta asioilla on taipumus järjestyä.

Lokakuun loma

sunnuntai, syyskuu 7th, 2008

Homma hahmottuu.

3/10/2008: Sydney-Port Vila QF375 10.40 – 15.05

3/10: Port Vila-Espiritu Santo NF208  17.00 – 17.55

3-10/10: Beachfront Resort

4-9/10:  Allan Power Dive Tours

10/10: Espiritu Santo-Port Vila NF211 12.25 – 13.20

10/10: Port Vila-Tanna NF238 14.00-14.45

10-13/10: Sunrise Bungalows

13/10: Tanna-Port Vila NF241 11.25 – 12.10

13/10: Hotel Olympic

17/10: Port Vila-Honiara NF80 8.55-10.55

17/10: Honiara-Gizo IE144 1400-15.55

17-24/10: Naqua Motel

18-23/10: Dive Gizo

24/10: Gizo-Honiara IE145 16.15-17.45

28/10: Honiara-Brisbane S9 102 1300-15.30

28/10: Brisbane-Sydney QF551 17.45-20.15

Honiaran majoitus ja dyykki pitää vielä hommata. Lisäksi Port Vilassa on pari yötä ilman majoitusta.

Hra Mulqvist

tiistai, syyskuu 2nd, 2008

Olen kirjoittanut Hra Mulqvistista aiemminkin.

Kun muutin Ausseihin vuosi sitten niin matriisin projektipuolen pomoksi pantiin Hra Mulqvist. Katselin menoa kuutisen viikkoa ja ajattelin, että kyllä se siitä – on vaan eri kulttuuri jne. Kymmenen viikon kohdalla laitoin ekat hakemukset muualle ja kerroin linjapomolle, että eihän tämä tälläistä voi olla eihän.

Tuli pari viikkoa lomaa, linjaesimiehen ja projektin vaihdos. Ajattelin, että kyllä tämä tästä. Kuukausi myöhemmin helmikuun alussa kerroin Mr Mulqvistille itselleen, että eihän tämä tälläistä voi olla eihän. Vastaukseksi tuli horinaa, että kyllä tämä tästä. Asetin tähtäimen toukokuun lomaan, jonka jälkeen hommaisin toisen duunin. Kerroin uudelle linjapomolle, että hommaa minulle duunin jostain toisesta organisaatiosta – iso firma kun ollaan.

Loma tuli ja meni. Patteri ladattuna takaisin duuniin. Sain sattuman kaupalla siirron toisen projektiesimiehen alle. Oli kuin olisi jumalauta aurinko noussut. Kelasin, että eipä tämä nyt niin pahaa olekaan, että täällähän pystyy olemaan. Painoin kolme kuukautta duunia ilman perustuskaa.

Tänään nykyinen projektini siirrettiin Hra Mulqvistin alle. Kesti noin neljä tuntia, kunnes kyrvähti. Mulqvisti käski tekemään tarjouksen, jonka etukäteen tiedän jäävän hyväksymättä ts. gubbe käski minun käyttää kuvitteellisia resursseja tarjouksessa, mikä on firman bisneskontrollien vastaista ja tiedän varmaksi, ettei se mene läpi. Tarkka lainaus yrittäessäni selittää ongelmaa oli, ”Stop mumbling and get on with it.”

Vanhempi kollega Mulqvistin tiimistä lähti menemään, kun ei kestänyt tilannetta. Erinomaisen pätevä kiinalainen kollega samasta tiimistä lähti myös puoli vuotta sitten. Nuorempi kiinalainen kollega kärsii tilanteesta ja tilittää kurjuuttaan aina kun pääsemme juttuun.

Mitä minun pitäisi tehdä?

Vaihtoehdot:
1) Sanoa Mulqvistille kahden kesken, että näin ei voi jatkua
2) Sanoa linjamanagerille, että Mulqvisti on pantava hihnaan
3) Oltava hiljaa ja häivyttävä firmasta
4) Perustella Mulqvistille, miksi tarjous ei mene läpi ja pyytää käsky kirjallisena
5) Perustella Mulqvistille, miksi tarjous ei mene läpi ja pyrkiä yhdessä etsimään parempi lähestymistapa

Analyysi:
Ykkönen ja kakkonen ovat huonoja vaihtoehtoja. Olen epäilyttävä ulkomaalainen, jonka viestintä ja käytös eivät ole luontevia tässä kulttuurissa. Luulen ”häviäväni”, jos asiaa aletaan puimaan. Luultava lopputulos on, että kaikki lupaavat parantaa käytöstään ja mitään ei tapahdu.

Kolmonen tulee tapahtumaan ennenpitkää, mutta se ei ole lyhyen tähtäimen (2kk) ratkaisu. Olen lokakuun lomalla, minkä jälkeen varmaan pitää nostaa kytkintä, vaikkei seuraavaa duunipaikkaa olisikaan. Riskiratkaisu, mutta pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu, jollei uusi duuni vaan tipu syliin.

Nelonen on luultavasti paras lyhyen tähtäimen ratkaisu: Se pakottaa Mulqvistin miettimään tekojaan ja luultavasti triggaa jonkun muun lähestymistavan tarjousongelmaan. On täysin varma, ettei Mulqvisti anna käskyä kirjallisena ja jos ongelma jatkuu voin toteuttaa option kaksi paremmin aseistautuneena.

Viitonen kuullostaa hyvältä, rakentavalta ja rauhanomaiselta, muttei tässä porukassa vaan toimi.